Siirry suoraan sisältöön

Prisman ALE alkoi - tuotteita huippumerkeiltä jopa -40 %!

Tästä ostoksille
artikkeli-kirkasvalolamput

Kirkasvalolamppu auttaa kaamoksen keskellä 

Kun syksyn ruska on ohi ja valoisat päivät lyhenevät lyhenemistään, ihminen kaipaa valoa elämään. Kirkasvalolamppu on tehokas apu kaamoksen tuomaan ankeuteen. Hoito alkaa vaikuttaa noin viikon kuluessa. 

Tieteellisesti on tutkittu, että kirkasvalolampusta on apua hämärän ajan tuomiin oireisiin. Myös herätyskelloina toimivat sarastusvalolamput auttavat samalla tavalla. Hoito ei tuo muutosta heti samana aamuna, mutta jo viikon kuluessa alkaa vaikutus tuntua. Kirkasvalokuuria kannattaa jatkaa päivittäin pimeän ajan yli mutta muutaman viikon hoitokin tuo hyvän avun. 

Kaamoksen aikana on hyvä pyrkiä liikkumaan reippaasti ulkona, mieluiten valoisaan aikaan. Liikunta yhdessä parin-kolmen viikoittaisen valohoitokerran kanssa on todella tehokas yhdistelmä. 

Kun kirkasvalohoitoa käytetään, ollaan kirkkaan valon vaikutuksessa kerralla puolesta tunnista tuntiin. Tehokkaimmillaan valosta nauttiminen on mahdollisimman aikaisin aamulla ja niin, että ollaan lähellä valon lähdettä silmät auki.  

Kun kirkasvalojen vaikutuksia on tutkittu, ei ole havaittu niiden aiheuttavan vakavia haittoja silmille. Kuitenkin on syytä kysyä silmälääkäriltä ohjeita silloin, jos silmien verkkokalvolla tai linssissä on sairauksia. 

Tutustu kirkasvalolamppujen valikoimaan

Vinkki: Sarastusvalo eli herätysvalo on herätyskello, jonka valon voi ajastaa syttymään esimerkiksi puoli tuntia ennen varsinaista herätystä. Valo alkaa himmeänä mutta kirkastuu täyteen kirkkauteen ennen herätysaikaa. 

 

Talvella tarvitaan enemmän unta  

Pimeinä kuukausina ihminen tarvitsee enemmän lepoa ja unta. Kun kesällä riittävät kahdeksan tunnin unet, saattaa talvella keho kaivata tunnin enemmän. Onkin hyvä kuunnella itseänsä ja varata aikaa hyvään lepoon ja jaksamiseen. 

Myös kesäajasta talviaikaan siirtyminen voi haitata vireystilaa ja jaksamista. Kannattaakin pyrkiä sovittamaan omaa rytmiään siihen pikkuhiljaa. 

Vaikka harrastukset tuovat iloa töiden tai koulun lisäksi, on niidenkin aikojen kanssa hyvä olla tarkkana. Liian myöhäinen liikunta voi haitata lepoa ja yöunia.  

Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen kärsii jonkinlaisesta kaamosväsymyksestä. Sen sijaan varsinainen kaamosmasennus on harvinaisempaa, mutta se täyttää jo vakavamman masennuksen kriteerit. 

Kaamosväsymykseen vaikuttaa ihmisessä serotoniinin eli niin sanotun tyytyväisyyshormonin puute. Talviaikaan kannattaakin huolehtia riittävästä proteiinin saannista, sillä sen kautta kehoon syntyy serotoniinia. Proteiinia saa hyvässä muodossa esimerkiksi kalasta, kanasta ja kalkkunassa, pihvilihasta, raejuustosta sekä vihanneksista, pavuista, täysjyväviljoista ja manteleista. 

Tutustu valaisimien valikoimaan