Tuima, Maailman vanhin tarina

"Vasta vähitellen alan käsittää: minun on tehtävä itselleni selväksi, haluanko sinua vai sinut. Kun olet saavutettavissani, haluan sinua kuten halutaan vettä - lasillisen sen sijaan että joisin maailman kaiken veden. Vaan kun olet poissa haluan sinut, tasan, kokonaan. Haluan omistautuneen siamilaiskissan, en sen puolikasta." Kuvataiteilija päätyy kertomaan tarinaa kohdatessaan suljetulla osastolla lihaksi tulleen kohtalonsa. Toinen heistä väittää olevansa hornan olento, toinen uskoo itsensä taivaalta tipahtaneeksi. Suhteen tihetessä osat alkavat varkain vaihtua ja hulluus saada ajattomat mittasuhteet. Palauttaakseen todellisuuden uomiinsa rakastavaisten on neuvoteltava niin bordellinjohtajan kuin Kuolemankin kanssa, mutta viheliäisimmäksi vastustajaksi osoittautuu lopulta yhteiden idea. Matalaa, maanalaista romantasiaa niille, jotka eivät usko rakkauteen, jumaliin tai itseensä; sukellus toisistaan riippuvaisten suuruudenhullujen mielenmaisemaan. MAAILMAN VANHIN TARINA on sekä mystisen mautonta proosaa tuhoutuvasta ihmissuhteesta että porsaanreikäinen myytti multiversumin synnystä. Samalla se on kirjoittajansa autobiografinen puolivale ja toistaiseksi ainoa hirnyrkki. Saattaa sisältää pieniä määriä ironiaa. Valmistettu linjastolla joka käsittelee myös antirunoutta, patafysiikkaa, gluteenia, nonsenseä, vastineita ja uhkauksia.