Blake, Helvetin Raamattu - Urizenin, Ahanian ja Losin kirjat

Tämä teos sisältää William Blaken The Bible of Hell -trilogian runoelmien alkutekstit, suomennokset, synopsikset ja kommentaarit. William Blake kirjoitti nämä runoelmat Lontoossa samaan aikaan kun Ranskan Suuren vallankumouksen Terrorin kauden (1793-1794) veriset jälkimainingit järkyttivät Eurooppaa. Trilogia on heprealaisen Raamatun kahden ensimmäisen Mooseksen kirjan eli Genesiksen ja Exoduksen radikaali ja monitulkintainen uudelleenkirjoitus. Kirjassa on lisäksi suomentajan artikkeli Blaken runouden gnostilaisista piirteistä. Merkitsevästi William Blake ei milloinkaan kaunokirjallisessa tuotannossaan käytä käsitteitä 'gnosis' tai 'gnostikko' tai 'gnostilaisuus', mutta monin paikoin hänen elämäänsä koskevissa dokumenteissa ilmenee, että antiikin gnostilaisuus oli hänen taiteensa merkittävä innoittaja. Milloinkaan Blaken tuotannossa tämä ei ole yhtä selvää kuin juuri hänen nk. The Bible of Hell-trilogian kohdalla, joka klassikkotutkimuksen S. Foster Damon: A Blake Dictionary - The Ideas and Symbols of William Blake (1965/1988) mukaan käsittää Lambethin kauden epiikkaa edustavat runoelmat The Book of Urizen (1794), The Book of Ahania (1795) ja The Book of Los (1795). Englantilainen runoilija & kuvataiteilija William Blake (1757-1827) oli profetaalinen visionääri ja individualistinen edelläkävijä valistuksen ja romantiikan taitekohdassa, Valon ja Varjon, apollonisen ja dionyysisen, Päivän ja Yön välimaastossa sijaitsevassa ikuisen hämärän maassa. Nykyisin William Blake on yksi tunnustetuimpia ja tutkituimpia brittiläisen runouden klassikoita ja hänen omaleimaisia kuvataiteellis-kaunokirjallisia visioitaan pidetään paitsi romantiikan ensiairuina myös symbolismin ja surrealismin hyvin varhaisina enteinä 1700-1800-lukujen taitteen eurooppalaisessa taideilmapiirissä. Aikalaisiltaan Blake ei kuitenkaan juuri saanut osakseen arvostusta, vaan hänen tuotantonsa herätti laajemmin kiinnostusta vasta 1900-luvulla. Kun irlantilainen teosofi-runoilija ja Blaken koottujen runojen toimittaja William Butler Yeats (1865-1939) sai kaunokirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1923, Blaken tie maailmanmaineeseen alkoi kehkeytyä. Lopullinen läpimurto tapahtui 1960-1970-lukujen Yhdysvalloissa, jossa Vietnamin sotaa vastustava rauhanaktivismi ja hippiliike suhtautuivat pasifistisen Blaken runouteen suurella hartaudella: Blaken runosäkeistä innoittuivat mm. Jimi Hendrix, John Lennon ja Jim Morrison, mutta hänen tajunnanvirrastaan vaikuttuivat myös beat-kirjailijat Jack Kerouac, William Burroughs ja Allen Ginsberg.