Nygrén, Lunnit Lentävät - Runoteos

Ilon takana oli tulevaisuus ja toivo rakkaus ja sielunlepo taivaspaikka Ilon kannatti katsoa taakseen mutta se huolehti murhekontioista velkaojista, unettomuudesta ja masennuksesta Ilo oli aina ilo Ei se siitä mihinkään muuttunut Niin kuin ei tulevauuden pelko ja uupumuskaan Minä pyysin suuria hetken lepoa, oman kultani syliä jotain syötävää Ja vapahtajaa saapumaan Sen pyyntöni jälkeen Pelko siirtyi askeleen taakse päin unohti tuskanlakkinsa jonnekin ja joutui...