Galor, Ihmiskunnan nousu - Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret

Ihminen on lajeista rikkain Palkittu israelilaisekonomisti Oded Galor pohtii tietokirjassaan Ihmiskunnan nousu, miten ihminen onnistui saavuttamaan ennennäkemättömän elintason ja miksi vauraus on jakautunut maapallolla niin epätasaisesti. Vuosituhansien ajan ihmiskunta lisääntyi, levittäytyi uusille elinalueille ja pyrki parantamaan elinolosuhteitaan mutta pitkällä tähtäimellä epäonnistui pyrkimyksessään. Teknologisesta kehityksestä huolimatta väestönkasvu piti huolen siitä, ettei ruokaa riittänyt aiempaa enempää. Ihmiskunta ponnisteli köyhyysansassa. 1700-luvun loppupuolella tilanne alkoi muuttua. Teollistumisen myötä Länsi-Euroopassa elintaso alkoi nousta väestönkasvusta huolimatta. Ihmiskunnan nousussa yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana pidetty taloustieteilijä Oded Galor esittää syitä, jotka tähän vaikuttivat. Teoksessaan Galor pohtii myös sitä, miksi hyvinvointi on jakautunut maapallolla epätasaisesti ja mikseivät länsimaailman kehitysaputoimet useinkaan tuota haluttua lopputulosta. Etsiessään vastauksia ihmiskunnan nousun ja epätasa-arvon kysymyksiin Galor yhdistää kirjassaan taloustiedettä, historiaa, arkeologiaa, antropologiaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä. Tuloksena on silmiä avaava lukuelämys. Oded Galor on israelilaissyntyinen taloustieteilijä, joka työskentelee tällä hetkellä Brown-yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on aiemmin toiminut Tel-Avivin yliopistossa ja Heprealaisessa yliopistossa. Galor kuuluu Euroopan Akatemiaan, ja hän on voittanut monia tiedepalkintoja. Häntä on usein verrattu Charles Darwinin ja Albert Einsteinin kaltaisiin tieteellisen ajattelun pioneereihin, ja Frankfurter Allgemeine on listannut hänet viiden todennäköisimmän taloustieteen Nobel-palkinnon saajaksi. Ihmiskunnan nousu on hänen ensimmäinen populaaritietokirjansa.