Miyamoto, Banshūn tasanko

Kuin Japanin Eeva Kilpi! Yuriko Miyamoton omaelämäkerrallinen romaani Banshūn tasanko sijoittuu Japanin antautumista seuranneisiin viikkoihin ja kuukausiin syksyllä 1945. Päähenkilö Hiroko odottaa kuumeisesti vankilassa viruvan miehensä vapautumista. Pitääkseen huolta sukulaisistaan hän matkustaa täpötäysissä evakkojunissa raunioituneen maan, sen pommitettujen kaupunkien ja tulvivien maalaiskylien, halki. Matka piirtää lukijan eteen niin sodanjälkeisen Japanin ääriviivoja kuin kuvan yhden naisen sitkeydestäkin. Yuriko Miyamoto (1899–1951) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä japanilaisista kirjailijoista. Hän keräsi mainetta jo 17-vuotiaana ja kirjoitti läpi uransa yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, naisen asemasta ja poliittisesta sorrosta, aiheista, joiden vuoksi häntä vainottiin ja hänen teoksiaan sensuroitiin. Banshūn tasanko on Miyamoton tunnetuimpia teoksia. Se on rakastettu klassikko, joka kuvaa Japanin historian käännekohtaa ruohonjuuritasolta, ihmisten arjesta, mutta laajenee universaaliksi lukuromaaniksi. Kirjan on suomentanut Antti Valkama, joka tunnetaan muun muassa Haruki Murakami -käännöksistään sekä ylistetystä Fumiko Hayashin Kiertolaisen suomennoksesta.