Dostojevski, Rikos ja rangaistus - Kuusiosainen romaani jälkilauseineen

Venäläismestarin pääteos. Mihin päättyy yksilön vapaus? Filosofisia pohdintoja ihmismielestä, moraalista ja yhteiskunnasta tahdittaa raa’an murhan selvittely. 1800-luvun Pietarissa köyhä ylioppilas Raskolnikov katsoo oikeudekseen tehdä murhan. Uhriksi valikoituu häikäilemätön panttilainaaja – vanha nainen, joka säilyttää asunnossaan rahaa ja arvoesineitä. Raskolnikov järkeilee, että voisi siten vapautua köyhyydestä ja saavuttaa suuria. Eiköhän rikos voi olla oikeutettu, jos sen tekee poikkeuksellisen yksilön kurjuuden helpottamiseksi? Mutta kun teko on tehty, Raskolnikovin valtaavat hämmennys, vainoharhaisuus ja inho. Alkaa rikoksentekijän monivaiheinen tie kohti tunnustusta. Rikos ja rangaistus kuvaa ihmisen voimattomuutta ja nihilismin sudenkuoppia kestävällä, hengen salpaavalla syvyydellä. Fjodor Mihailovitš Dostojevski (1821—1881) oli venäläinen kirjailija, joka tunnetaan kautta maailman etenkin psykologisen romaanin taiturina. Dostojevskin romaanit – kuten Rikos ja rangaistus (1866), Idiootti (1869) ja Karamazovin veljekset (1880) – pureutuvat moraalikysymyksiin, ihmismielen monimutkaisuuteen ja yhteiskunnan epäkohtiin. Dostojevskin kirjalliseen tuotantoon vaikuttivat sekä hänen kristillinen maailmankuvansa, jossa korostuvat kärsimys ja katumus, että hänen omat kokemuksensa köyhyydestä ja siperialaisesta pakkotyöleiristä.