Ojala, Oravanpyörä, vuoristorata vai mikä se oli?

Runoja ja ja ajatelmia sikin sokin sekaisin niin kuin elämäkin. Runoja rakkaudesta, tuskasta, ystävyydestä ja toivosta. Elämästä sen raakuudessaan ja raivossaan, tunteiden myrskystä ja ihanasta paisteesta. Nuoren naisen elämäntarinaa ei missään järjestyksessä. Ei tiennyt tyttö mitä elämässään tulee kokemaan monta asiaa kantapään kautta oppimaan. Osan jopa useammin kuin kerran. Ehkä tämän myötä on elämästä jo jotain ymmärtänyt. Runoillen oon vuosia viettänyt niitä jopa servetteihin kerännyt joskus vaan ajatus tulvinut joskus tuska kehostani mylvinyt On elämä varsinainen vuoristorata ja oravanpyöräkin vielä yritäppä elää onnellisena siellä. Moniin ajatuksiin ei oo ees järkee mut runo jokainen on silti tärkee. Vuosien varrella kirjoitettuja runoja suuria tunteita suruja ja myös iloja. Ei oo mitään järjestystä näissä jutuissa ei aikaa, ei päivää oo ollut runoissa.