Jokinen, Terve, mieli

Runoteos kaivautuu mielenterveysongelmien teemaa käsitellen minuuden rakenteisiin ja kaavojen hajoamiseen. Runojen puhuja tarkastelee sairaalan valkoisten seinien heijasteissa pohjaa, jolle ei ole mahdollista rakentaa mitään. Ainoa vaihtoehto on lähteä purkamaan minuutta. Tässä vyörytyksessä todellisuus ja sen rajat asettuvat kyseenalaisiksi, ja potilas sulautuu johonkin, missä rooleilla ei enää ole merkitystä. ”Selviytymisrobotti” ei olekaan itseyden olemus, eivätkä myöskään häiriintyneet...