Nyman, Häpeärauha

Kertoja on julkaissut romaanin ja päätynyt hetkeksi kansakunnan tikunnokkaan. Lööpeissä hän on työtä pakoileva ideologinen työtön, ja joissakin aktivistipiireissä hän on sankari. Hän asuu puolisonsa kanssa, mutta on palavasti rakastunut toiseen naiseen. Edessä siintävät uusperhe ja perhe, vauvauinti ja salaojien kaivaminen omakotitalon pihaan. Onni. Ossi Nymanin kolmas romaani Häpeärauha on teos ristiriitaisista kompromisseista. Maskuliinisuuden ja rakastavan hoivan ajatukset eivät kaikilla lyö tuosta vaan kättä, runsas kirjailija-apuraha vääntää pari kysymysmerkkiä paskatyön periaattellisen välttämisen jaloon eetokseen. Perhearjen pyörittäjän pitää opetella salaojien kaivukin alkeista lähtien. Ossi Nymanin kieli tavoittaa täydellisesti nämä ristiriidat. Kertojan kieli on samaan aikaan lakoninen ja pälyilevä: peilaaminen ja vertailu muihin on milloin kateellista, milloin kaunaista, milloin voitonriemuista - silloin kun se ei ole noita kaikkia samaan aikaan. Häpeärauha kätkee arkensa alle pohjavirtauksia, viittauksia toisiin teoksiin ja kaikupohjaa kaikille, jotka ovat tai ovat joskus olleet ihmisiä.