Salmela, 56, oletan

Uudenvuoden ilotulitusten paukkuessa nainen istuu rikkoutuneessa junassa sydän murskana. Siitä eteenpäin viikot laahaavat pohjamudissa, mutta jotenkin on selvittävä, varsinkin kun kaikkien henkilökohtaisten riesojen lisäksi maailman päälle lankeaa kirottu virus ja sulkee rajat. Alexandra Salmelan uutuus punoo esiin erityislaatuisen vuodenkierron viikko viikolta - kuka sitä paitsi tietää tarkasti, kuinka monta viikkoa kurjaan vuoteen mahtuu. Ehkä 56? Kunkin viikon kertoja on eri nainen, mutta maailmantila ja suunta on sama, ylös alas sahaava ja tasaisen harmaa. 56, oletan on self-help-bitch-littiä kirkkaimmillaan. Se kokeilee ja ivaa autofiktiota, naurattaa ja kiusaannuttaa. Se on röyhkeää mentaalistripteasea, joka ei kaihda pahimpiakaan kliseitä tai itsesäälissä rypemistä. Salmelan rohkea episodiromaani on 57:n naisen saumoista repeävä yhteistyöprojekti nimeltä ”EHKÄ MINÄ”, konseptialbumi ilman häiritseviä kohokohtia. Tai sitten ei. Oletetaan. Alexandra Salmelan (s. 1980 Bratislavassa, Tšekkoslovakiassa) esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan palkittiin ilmestymisvuonna 2010 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, oli Finlandia-ehdokas ja voitti Kaiharin kulttuuripalkinnon. Salmela on julkaissut lyhyttä ja pitkää proosaa, pienille ja isoille, sekä suomeksi että slovakiksi. Viimeisin kirja, kiitetty lastenromaani Mielikutitusystävä ilmestyi syksyllä 2019.