Lastikka, Etäisten teiden haibun

Haibun on proosarunoa tai runollista proosaa, jota innoittaa sama henki kuin haikurunoutta; usein haibun sisältääkin haikurunon, joskus useamman, aina ei välttämättä yhtäkään. Haibun voi olla myös johdanto haikuun, se voi olla muisteleva päiväkirjamerkintä, havainnointia tapahtumista, matkakertomus, tervehdysviesti tai onnittelukirje. Se voi olla runovalikoiman esipuhe tai jälkilause. Se voi olla filosofinen miete tai aforistinen kiteytys. Haibun vakiintui 1600-luvun Japanissa haikai-runoilijoiden ilmaisumuodoksi. Merkittävimmän ja kestävimmän haibun-perinnön on jättänyt Matsuo Bashoo (1644-1694). Hänen opettajansa Kitamura Kigin (1625-1705) kirjoitti haibuneita jo ennen Bashoon syntymää. Bashoon oppilaat kirjoittivat niitä hänen jälkeensä ja heidän seuraajansa kirjoittavat haibuneita yhä nykyisinkin. Pirkko Lastikka on Hailuodossa asuva runoilija, jota Bashoon haibunit ovat innoittaneet. Hän ammentaa aiheensa muistoista, matkoista, ympäröivästä luonnosta ja vaihtelevista vuodenajoista.