Metsänradan työmaa työntyy maalaispitäjään ja tuo mukanaan herroja, jätkiä ja Kronstadtin pakolaisia. Höyryveturin ääni tuo aavistuksen uudesta aikakaudesta. Kyläläisten arjen täyttää ankara työ, kuten aina ennenkin. Pölkynvälit -romaanin pääosassa on kokonainen yhteisö, ja samalla mitä erilaisimmat ihmishahmot ja heidän sisäisimmät tuntonsa. Jokainen on yksin oman elämänsä edessä, niin ilossa kuin surussa, ja jokaisen näkökulma on yhtä arvokas. Puheenvuoron saa niin vaikeasti vammainen tyttö kuin kovapintainen insinööri. Pölkynvälit on monien äänien ja tasojen kudos, joka usein saa voimansa tummasävyisestä huumorista. Teoksen läpi mutkittelee ja sen langat sitoo kahden nuoren rakkaustarina. Arto Ojakankaan romaanin taustana on 1920-luvulla Keski-Pohjanmaalle puutavaran kuljetusta varten rakennettu kapearaiteinen "pikkurata", jonka vaikutukset tuntuivat lähes jokaisessa asumuksessa Kannuksen, Sievin, Toholammin ja Lestijärven alueella.