Hietikko, Insomnian ensioireet

Ne jotka odottavat Harri V. Hietikon uusimmalta kirjalta väki valtaista suoraa toimintaa ja sarkastista, turhautunutta ja vihan täyteistä asennetta elämään, tulevat yllättymään. Vaikka kirjassa on vinksahtaneita seksuaalisia riippuvuussuhteita ja inhorealismiakin, yksinäinen motoristi näyttäytyy Gudrunin kuolemaa surevana hahmona. Päähenkilön luonteenpiirteistä nousee nyt pintaan fi losofi , ja yllättävät tapahtumat motoristiklubilla edellyttävät myös kykyä johtaa joukkoja. Toinen yllätys kirjassa on se, että viimeistään nyt väkivallan takaa paljastuu huumoria ja itseironiaa. Prätkäjengin operaatioissa on surkuhupaisia piirteitä. Nyt ei tarvitse enää arvuutella kuten sarjan aiemmissa kirjoissa: kenelle hahmolle saan nauraa, onko tuo nyt ihan tosissaan... Harri V. Hietikon älykäs sanailu herättää tunteita puolesta ja vastaan. Joka tapauksessa kirjoissa on luotu uusi ilmaisutapa rikoskirjallisuuteen. ”Eniten tässä tummanpuhuvassa dekkarissa ihastuin persoonalliseen kieleen. En muista törmänneeni vastaavaan oikeastaan missään ennen”, kirjoittaa Kirsi Hietanen blogissaan (Kirsin Kirjanurkka). ”Som helhet är romanen ett språkligt fyrverkeri”, toteaa Ari Sundberg Vasabladetissa.