Ranta, Kohtaamisia 1

Ennen luin paljon. Nautin siitä, kun kirja ruokki mielikuvitusta ja avasi uusia maailmoja. Kuin hyvä ystävä olisi mukana, kun kirja oli käsilaukussa. Kuin joku ihana odottaisi kotona, kun kirja oli yöpöydällä. Ja voi sitä tuskaa, kun viimeiset sivut oli käsillä. Sitten tapahtui jotain. En edes tiedä mitä, koska jos tietäisin estäisin saman käymästä muille. Lukeminen väheni, loppui oikeastaan. Lukutaito on mieletön taito. Ja yhtäkkiä luin vain... maitopurkin kylkiä.. ? Aloitin lukemisen uudestaan, kirja vauvan vaunuissa, bussissa pari sivua eteenpäin, neuvolan odotushuoneessa, pari sivua eteenpäin. Halusin antaa Sinulle, lukija saman oivalluksen, elämys hetken. Halusin luoda lukukokemuksen joka ruokkisi mielikuvitusta, olisi helppo lukea pienissä pätkissä vaikka kahvitauolla tai ruuhkavuosien kiitoradalla. Tämän kirjan myötä toivon, että seuraavan kerran, kun kohtaat, mietit hetken ennen kuin teet ennakko oletuksia ja pienen hetken mietit avaatko suusi ja mitä sieltä tulee jos sana livahtaa ulos? Ja jospa hetken, ohikiitävän hetken kohtaat lähimmäisesi, oikeasti. Aidosti. Lukija - olet minulle tärkeä. Maria Ranta