Nygren, Tikatut pilvet odottavat jälkitarkastusta matkalla pelkistettyyn ihmeeseen

Yksinäinen tarina. Tarinaksi kelpaamaton. Tarinoiden yhteiskuntaan syrjäytyneenä kuulumaton. Tarinoiden lapsuus satuttaa yhä vieläkin lakkaamatta. Rohkeutta tarinoiden maailmaan astumisessa. Ole vain oma itsesi. Kerron millaista on olla yksinäinen tarina. Mielikuvitusta kertoa se toisin. Tai sitten ihan vain tavallisesti. On joskus helpompaa ollakin se kaikkein tavallisin tarina. Yksinkertainen. Täysin mitäänsanomaton. Hiljaisin. Se sellainen valokuvia ilokseen räpsivä tarinan poikanen. Myydä kuviaan halvalla tai ilmaiseksi toisten blogeihin. Tahtoo olla se pieni ja huomaamaton. Vaikka on taitava runopoikanen tai tyttö. Joskus vaan niin stressaantunut tekemään työtänsä. Viettää syntymäpäiväänsä tänään. Ehkä sinun tarvitsisi tietää mitä on olla vain hyljeksitty, huonojen ystävien ympäröimä sanamies. Surulliset sanat kuvaavat vain osan tuskasta. Joka ei ole koskaan hakenut ihmistä lukemaan. Vaan on jäänyt tarinana yksin sanojen nurkkaan. Ei silmiä lukemisen tanssiin. Ujona katsonut kauniita silmiä. Runoilijan silmistä syvästi haaveillen. Joskus ajatellut niitä kaikkein tavallisimpia naapurin silmiä. Turhaan haaveillut sielun kumppanista. Tarinoiden ja silmien maailmassa. Joka on täynnä itseään. Kirjojen silmäparia kadehtien etsii omaansa. Tahtoisi olla joskus ihan kelpotarina tarinoiden joukossa. Hyväksytty. Jonkun bestistarina. Yksinään kirjahyllyyn päätynyt pitkään hiottu tarina yksinäisyydestä. Se on kerrottu mitä voitiin.