Malm, Varjoja ja ilonpisaroita

Minulla on jo aikuisen naisen kasvot nähneet elämän silmieni ohi kulkevan Pieniä uurteita niistä nuoruuden nauruista kun kaurapellolla katselimme niitä miehiä jotka eivät vielä välittäneet huomisesta Minulla on varjoja vartalossani ihan kaikista niistä en pidä ne ovat takertuneet arviksi muistoiksi elämän kulusta ajoista joista en välttämättä pitänyt sydämeni lyö silti kertaakaan säröilemättä yhtään virhe virttä laulamatta minulla on lapsenmieli hymyilen usein vähän liikaakin kikatan kuin...pahainen kakara silti olen viisas olenhan näillä jaloillani kulkenut liikaa niitä mäkisiä teitä joita en välttämättä olisi halunnut kulkea en ole kultaa saati hopeaa tiedän minä riitän ihan näin