Niemelä, Lapsuuteni muistikuvia Alavuden Sulkavankylän murteella

Kirjailija Jouko Niemelä on kotoisin Alavuden Sulkavankylästä. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineenaan Suomen ja pohjoismaiden historia. Niemelällä on myös ekonomin tutkinto Helsingin kauppa-korkeakoulusta. Jouko Niemelältä on aikaisemmin ilmestynyt seuraavat teokset: Alavuden Sulkavankylän historia 1999, Alavuden Sulkavankylän historia 2001 (täydennetty ja laajennettu painos), Alavuden Sapsalamminkylän talonhaltijat 2002, Alavuden talonhaltijat 2005, Suomen sodan aika 1808 – 1809 Alavudella Etelä-Pohjanmaalla 2015, Seinäjokivarren asutus 2015 ja Virtain Kurjenkylän varhaishistoria 2021. Sulkavankylän murteella on aikaisemmin kirjoittanut artikkelin Maija-Liisa Pyylampi o.s. Äijälä Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n Plari-lehdessä vuonna 2024. Muita artikkeleita tai kirjoja Sulkavankylän murteella ei ole tiedossa. Alavuden Sydänmaankylän murteella on kirjoittanut vuonna 1903 opettaja Lempi Ruismäki. Kirjoitus on ilmestynyt Suomen kansan murrekirjassa I-II vuonna 1992. Filosofian kandidaatti Jussi Laurosela on tehnyt vuonna 1913 väitöskirjan: Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta I konsonantit. Siinä on käsitelty Alavuden murretta, muttei ole erikseen käsitelty Sulkavankylän puheenpartta. Lauroselan mukaan on tehty ainakin yksi kylämurretutkimus. Se on Virtain Kurjenkylästä, joka on ollut Etelä-Pohjanmaan ja Ylä-Satakunnan rajalla. Mielenkiintoinen Sulkavankylän murteen piirre on virolaisuus. Inessiivin pääte -sa tai -sä on molemmissa poissa. Esimerkiksi sanotaan tallis. Myös genetiivin pääte -n puuttuu molemmissa. Esimerkiksi sanotaan sängy lairalla eikä sängyn lairalla. Viron kielessä on usein diftongien (kaksoisääntiöiden), kuten esimerkiksi au, ou, au, sijalla pitkä vokaali aa, oo, aa, kuten usein Sulkavankylässäkin, jossa sanottiin koolus (ei koulussa eikä koulus) aivan kuten Virossakin. Henkilönimen lopussa on Suomessa usein –nen, mutta Virossa vain –ne, kuten Sulkavankylässäkin. Virolainen sanoo soomlane ja sulkavankyläläinen soomalaane ja myäs esimerkiksi koivulaane. Muitakin virolaisuuksia esiintyy Sulkavankylän murteessa, kuten koko Etelä-Pohjanmaankin murrealueelta, mutta se vaatii lisätutkimista.