Karkinen, Leviatan

”En voi valittaa edes tyhjästä jääkaapista, sillä kaappi oli aina niin täynnä, että osa ruoista jäätyi kiinni sen sisäpintaan. Tehdäkseen tilaa uudelle ruoalle Hanna viskasi edellisiä pois. Vasikat ja muut pienet eläimet mätänivät jäteastian pohjalla. Home tarttui minuunkin, k a r t t a ja r a j a v i i v a t luikertelivat pitkin raajoja. Kaipa Hannan teki välillä mieli sysätä minutkin jäteastian pohjalle. ” Leviatan on romaani väkivallan huomaamattomista muodoista, jotka luikertelevat vaivihkaa arkeen suihkun puutteen, raakojen kalojen ja likaisten pikkuhousujen kaltaisina yksityiskohtina. Maailmanlopun hirviöksi kasvanutta olentoa on mahdotonta enää sivuuttaa. Teos kaivautuu varallisuuden synnyttämän vallan väärinkäytön poteroon ja paljastaa korkean yhteiskuntaluokan hiljaisen vastuuvapauden. Yksityinen häpeä kietoutuu ymmärtämättömyyteen ja alkaa lopulta vaatia vastauksia: miten tunnistaa vääryys, jos kukaan ei nimeä sitä? Teoksen visuaalinen, esseistisiä keinoja hyödyntävä kerronta rakentaa kerroksellisen maailman, jossa kieli rönsyilee, sykkii ja nostaa esiin pinnan alle painettuja totuuksia. Leviatan on kertomus ihmisessä piilevistä pedoista, väkivallasta ja polttavasta häpeästä. Mirva Karkinen (s. 1994) on helsinkiläinen kirjallisuustieteen ja filosofian maisteri, joka on opinnoissaan erikoistunut sukupuolittavan väkivallan representaatioihin. Karkinen on aiemmin tuottanut kirjallisuuskritiikkejä sekä toiminut kuvittajana, tällä hetkellä hän toimii kulttuurialalla. Leviatan on hänen esikoisromaaninsa.