Pelkonen, Argivoi da pyhähuttu – Salmin karjalaista ruokakulttuuria - Kansatieteellinen katsaus Salmin pitäjän vanhaan kansanomaiseen ruokatalouteen ja Salmin murteen ruokataloussanasto

Kiinnostaako karjalainen perinnevege? Mitä salmilaiset ovat syöneet sata vuotta sitten? Miksi ruokapöydässä pitää olla aina pyhkin eli pöytäliina? Argivoi da pyhähuttu - Salmin karjalaista ruokakulttuuria on arvokas ikkuna maailmaan ja elämäntapaan, joita ei sellaisinaan enää ole. Raja-Karjalaan kuulunut Salmi oli yksi Suomen itäisimmistä paikkakunnista vuoteen 1944 asti. Maanviljelys ja kalastus olivat pitäjän tärkeimpiä elinkeinoja, jotka heijastuivat salmilaiseen ruokapöytään: piirakoiden ja muiden leivonnaisten ohella korostuivat erilaiset sieni-, kasvis- ja kalaruoat. Salmilaisen keittiön kulmakivet ilmentävät maantieteellisten olosuhteiden ja ortodoksisen uskon yhteisvaikutusta ruokatalouteen. Arren ja pyhän eli paastottoman ja paastoajan rytmittävä vuodenkierto määritteli ruokakulttuuria siten, mitä oli sopivaa syödä milloinkin. Arkena eläinkunnan tuotteet ovat sallittuja, paastossa niiden käytöstä luovutaan. Tämäkin seikka on lisännyt kasvisruoan runsasta määrää salmilaiseen ruokavalioon. Salmilaissyntyinen Martta Pelkonen (o.s. Hosainoff, 1892-1979) oli opettaja, kansanperinteen tallentaja ja kirjailija. Hän teki merkittävän työn kerätessään kotipitäjänsä murrenäytteitä Karjalan kielen sanakirjaan 1930-luvulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina. Salmin ruokataloutta käsittelevän kansatieteellisen aineiston sekä ruokataloussanaston Pelkonen sai valmiiksi vuonna 1934. Tutkielma sisältää karjalan kieltä, ortodoksikarjalaista ruokakulttuuria ja teosta varta vasten luotuja reseptejä, jotka ovat nykyajan ihmisen näkökulmasta hyvinkin ajankohtaisia - kahdeksan kymmenestä reseptistä voi valmistaa täysin vegaanisesti. Pelkosen käsikirjoitusta on täydennetty karjalankielisillä sanonnoilla, tietoiskuilla ja runsaalla historiallisella kuvituksella niin Salmista kuin muualta Raja-Karjalasta. Reseptien ja raaka-aineiden värikäs kuvitus antaa kotikokeille osviittaa ruokalajien lopputuloksesta. Kansatieteellinen katsaus ja siihen kuuluva ruokataloussanasto on laadittu oman aikansa karjalan kielen ortografialla ja eritoten Salmin paikallismurteella. Nykyiset karjalan kielen puhujat ja opiskelijat on otettu huomioon siten, että käsikirjoituksen karjalankielisiä ilmaisuja ja sanastoa on toimitettu lähemmäs nykyaikaista livvinkarjalan ortografiaa. Kirjan loppuun sijoitettu sanasto käsittää yhteensä yli 1000 sanaa, jotka liittyvät salmilaiseen ruokatalouteen ja -kulttuuriin.