Rautiainen, Valkeita ruusuja

”Olla kuin puu, jonka oksiston lävitse tuuli käy kuin seisoa lentävän linnun siipien päällä tomuruumiini pyhään tuleen pukeutuneena. Lausuen sitä rukousta jossa Kolminaisuus keskustelee keskenään ja olla sivustakuulijana kokemassa ihmettä kun Jumala virtaa lävitseni.” Tämä kirja kertoo runomuodoissa, kuinka jumalanpalvojana rukoilemisen koen. Miten olen yhteydessä Jumalaani. Mitä näen rukouksissani. Näkymä omaan rukouskammiooni ja niihin näkyihin, joita rukouksissa saan.