Kerola, Jalkaryömijän perunkirjoituksia

pikkuhiljaa pääsi tyhjenee luu antaa periksi solut rapisevat olkapäillesi näen tyhjää silmiesi takana silti jotain niin tuttua Jalkaryömijän perunkirjoituksia on runoteos muistisairaan, reumaa sairastaneen äidin kuolemasta ja siitä, mitä jää - kipua, hellyyttä, muistoja, unia, naurua. Perintö ei ole pelkästään esineissä ja asiakirjoissa vaan teoissa, tavoissa, ihmisruumiin ja mielen kätköissä. Toisen kokoelmansa julkaiseva Vilja Kerola piirtää sanan ja vesivärin siveltimellä kuvia, joissa kuolema ei ole loppu vaan huokaus - osa kiertoa, joka ei pyydä lupaa.