Paulasto, Kuinka hevonen haudataan

Luen hiljaisen runoilijan kirjaa: miten äkkiä vanhaksi tullut mies kulkee suuren talon huoneita täynnä kuolleen vaimon olemista läsnä ja saavuttamattomissa. Kun joka esine ympärillä kantaa merkitystä eikä muisti hellitä. Ei mikään hellitä ennen viiniunta. Kai meistä jokainen toivoisi saavuttavansa korkeat, viileät ylätasangot matkakumppanin kanssa ja poistuvansa niin kuin kaksi voi löytää makuuhuoneesta yhtaikaa taivaan ja kohdata taas kohta keittiössä. Mihin olen koskenut ei ole...