Virkkunen, Juuri kun luulen selättäneeni pimeän

Älä valehtele itsellesi. Valkoisen paitasi rinnuksilla ei toivoisi näkevänsä hätävalheen roiskeita. Esikoisrunoteoksessaan Kirsi Virkkunen suuntaa huomion sisäänpäin ja etsii elämän elävyyttä vastaamalla uniensa tanssiinkutsuun ja kääriytymällä hiljaisuuteen. Yö- ja päivätajunta käyvät kokoelmassa vuoropuhelua, valolla ja varjolla on rakkaussuhde. Kirsi Virkkunen rakastaa sanoja, kuvia ja unia - ja erityisesti sukeltamista niiden taakse, kohti piileskeleviä merkityksiä. Hän työskentelee...