Otva, Voiko utua koskettaa

”Hän pyöritti kukan vartta etusormen ja peukalon välissä ja unohtui hetkessä Ilmarin mustiin ja pohjattomiin silmiin.Ne johdattivat Eglen hänen tuntemattomaan sisimpäänsä, missä oli Eglen piilopaikka.Siellä ei ollut kahta erillistä ihmistä, ikäeroa, ei vähä-älyistä raavasta miestä tai kummallista vetäytyvää lasta.Siellä kohtasi itsensä se maailma, joka oli jakautunut kahteen ihmiseen ja yhdistyi näiden kohdatessa.” Voiko utua koskettaaon kokoelma kummastuttavia ja värisyttäviä novelleja. Todellisuuden rajat liikkuvat ja laajenevat, tasapainottelevat toden, yliluonnollisen ja mielen tuotosten rajamailla. Lapset ja lapsen mieli nousevat esiin useissa novelleissa: novelleissa käsitellään lasten mielikuvitusta, suhdetta eläimiin sekä aikuisiin ja heidänluomiinsanormeihin. Kirjan päättävä novelli Kapia herättää kylmiä väreitä. Novellissa nuorelle naisellemelontapalveluitatarjoava henkilö tiivistää hyvin novellikokoelman sisältöäletkautuksellaan:

- Luonnonvoimat, yhtä hyvin kuin luonnottomatkin, on syytä ottaa huomioon kokeneenkin melojan.