Välisalmi, Savolainen "neekeri" kesäreissulla - Pakinoita kesämatkalta Turusta Savoon

Savolainen neekeri (sanomalehtimies), näyttelijä, kansanedustaja, kirjailija ja yhteiskunnan moni-ottelija Heikki Välisalmi (1886-1947) leipoo kesäisessä matkaromaanissaan rapsakan ironista sananrieskaa. Niinpä erityisesti toijalalaisilla, turkulaisilla, porilaisilla, tamperelaisilla sekä jyväskyläläisillä on syytä loukkaantua kirjailijan vilpittömistä, mutta tarkkanäköisistä huomioista. Matkaa tehdään junitse eli rautateitse, kunnes saavutaan maanpäälliseen paratiisiin. Kuopijoon. Sieltä savolainen neekeri siirtyy Karttulaan tarkkailemaan lapsuutensa maisemaa ja maisemassa eläviä lajitovereitaan. Siinä sivussa savolainen neekeri pohtii mm. suomalaista koululaitosta, huippu-urheilua, metsästystä ja kalavaleita. Ihmisyyden ajattomia ilmenemismuotoja noin yleensäkin... Koska kyseessä on 100 vuotta sitten tehty pakinakokoelma, toivomme eritoten äärimmäisen suvaitsevaisilta lukijoilta ihan pikkuriikkisen ennakkoluulottomuutta. Eiväthän savolaisetkaan - ja varsinkaan he - kirjan nimestä loukkaannu. Päinvastoin LEHTINEEKERI Lehtineekeri on vanha nimitys sanomalehdissä työskenteleville toimittajille. Nimitys oli yleisesti käytössä 1930- ja 1940-luvuilla, joskin vanhimmat maininnat ovat jo 1920-luvulla. Yleisimmän teorian mukaan nimitys viittaa siihen, että tuoreita painovedoksia käsitelleiden toimittajien kädet ja joskus jopa kasvotkin, olivat hyvin usein mustan painomusteen tahrimat. Tahrat pysyivät pitkään ja näkyivät myös journalistista työtä tehdessä. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan toimittajat itse olivat tyytymättömiä huonohkoon palkkaansa ja vertasivat tätä ahdinkoaan amerikkalaisten neekeriorjien asemaan. Toimittajien yhteisiä vapaa-ajan kerhoja saatettiin myös kutsua neekerikerhoiksi. Osassa näiden nimistä neekeri-sana säilyi jopa 2000-luvulle asti. Nykyisin sanomalehtitoimittajia ei enää sanota neekereiksi. Nykyisin neekeri-sanan käyttöä pidetään ihmisoikeuksia loukkaavana. Vaikka Lehtineekeri on nyttemmin todettu poliittisesti epäkorrektiksi, oli se edistyksellinen siinä mielessä, että sana oli sukupuolineutraali, toisin kuin sen myöhemmin korvannut sana "Lehtimies”. SAVOLAISISTA Savolainen on puhelias, leppoisa, lupsakka ja humoristinen jopa vääräleukaisuuteen asti. Savolainen kiertely ja kaartelu asian ympärillä on usein tarkoitettu huumoriksi tai kohteliaisuudeksi, tylyyden välttämiseksi. Savolainen keskustelutaito on kenties taustalla siihen, että "piälysmiehen" eli johtajan rooli sopii savolaiselle hyvin.