Kauppi, Juuresta Lähtien - Lohesta TalonpoikaisRautaan Ja Savupirtteihin

Esitetyn kolmannen painoksen tarina käsittelee kadonneen Sihtuunan (Liedakkalan) Saaren kanta - ja perintötilojen elämään Ala-Kemijokivarressa. Siinä todetaan Historiallisen Talonpoikaskulttuurin kokonaisuuden olevan alueella yllättävän laaja. Alueasutuksen alkuperä menee historialliselle ajalle ja tarina vie lukijan savupirttiaikaan seuraten kehitystä, alueellisia muutoksia ja rappeutumista muuttuvien olosuhteitten alla. Sijainti tekijöistä muodostuvat erikoispiirteet, maan nousu ja ajan kulu auttavat ymmärtämään savupirtti tilojen jatkuvia muutoksia ja olemassaolon haasteita. Dr. Kauppi on Kanadassa pitkään asunut alueen alkuperäisen Nakkulan (Nacku) perintötilan suvun jälkeläinen. Ei tarvitse mennä ajassa takaisin pitkälle kun alue oli lähellä Perämerta ja avoin laivaliikenteelle. Kemijoen lohi teki kehityksen mahdolliseksi ja oli yksi elämän perustekijöistä. Esitetyn talonpoikaiskulttuuri tarinan kokonaisuuden merkittävyys Pohjois-Suomen historialle on hyvin merkittävä mutta kansallisella tasolla ehkä vähemmän toivottu yllätys alueelta. Tarina liittyy Nakkulan perintötilan taustaan, sen kehityksen ja tuo esille yllättävän laajan alueellisen kulttuurihistoria kiinnostuksen puutteen. Esitys vaikeuksista huolimatta kertomus on monista tekijöistä muodostuva harvinaisin Historiallisen Talonpoikaiskulttuurin kokonaisuus Suomessa . Merkittävimmät tekijät Nakkulan tilalla: 1600-luvun savupirttitalo on yhä paikalla, ainoa sellainen säilynyt Pohjois-Suomessa (kannessa). Teolliseen hyötykäyttöön tarkoitettu puolitehdasmitan talonpoikaisraudan ] valmistus paikka suomalmista edustaa harvinaisen kehittynyttä löytöä Suomessa (kaavio kannessa). Kaivaus toi esille sulatusuunin viimeisen panoksen koskemattomana kun raudan valmistus paikalla loppui. Lyhyt suomalmin vesikuljetus ja raudan kuljetus Kemijoessa Perämereen oli sijaintipaikalle etu. Euroopan suurimman karsinapadon (Korvan) Ylä-karsina Kemijoessa oli kohdalla (kannessa) ja tilalle merkittävä. Paikka oli keskus Korvan padon rakentamisessa ja toiminnan tarkkailussa. Neljä tekijää joitten yhteisvaikutuksesta sukutilan perintöhistoriallinen tausta on säilynyt: Kemijoen historiallinen lohikalastus Vuosisatojen talonpoikaisraudan valmistus alkaen Suntiokummun alueella ja loppuen kotitontilla Tilan suhteellinen koko, erittäin merkityksellinen vaikeina aikoina Tila pysyi alkuperäisessä suvussa asutuksen alkuajoilta, avain tauottomaan jatkuvuuteen