Pentikäinen, Joutsenen laulusta

Kuusamon ensimmäinen nimismies Sigfrid Granroth kirjoitti vuonna 1741 Ruotsin kuningas Fredrikille kirjeen omien tilakauppojensa puolustukseksi. "Sigfrid Granroth on esi-isäni ja tämä romaani on yritys kohdata hänen tekonsa mittaamattomat vaikutukset." - Johanna Pentikäinen. Granroth oli ostanut tilansa Kuusamon alueelle ensin tulleelta asuttajalta, joka kuitenkin alkoi vaatia alueita takaisin itselleen oikeusteitse. Granroth hävisi tilariitansa alemmissa oikeusasteissa. Ruotsin kuninkaan kamarikollegiolle kirjoittaessaan Granroth perusteli vetoomustaan sillä, että kruunun tuli omistaa maat, jotka eivät olleet aiemmin olleet yksityisomistuksessa. Granrothin tila Haukiniemi oli perustettu saamelaisten Maaselän talvikylän alueelle. Granrothin kirjeestä alkoi kehitys, jonka seurauksena saamelaiset menettivät maaoikeutensa silloiselle Ruotsin valtiolle ja suomalaisille asuttajille. Romaanissa oman tarinansa - ja sukunsa tarinan - kertoo myös nuori saamelainen Elsá. Romaanin nimi juontuu Sigfridin veljen Benediktus Granrothin vuonna 1703 ilmestyneestä latinankielisestä väitöskirjasta De Cantu Cycnorum (Joutsenten laulusta). Laulaako joutsen tosiaan kauniimmin kuollessaan? Kuinka joutsenlaulun aihe yhdistää toisiinsa Sigfridiä, Benediktusta, Elsáa ja Kuusamon alueen saamelaisia?