Ihmisinä meidät on ”kutsuttu” elämään, oppimaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vanhan katekismuksen mukaan Jumala on antanut jokaiselle ihmiselle tehtävän, jota kuvataan usein kutsumukseksi. Puhutaan myös elämän tarkoituksesta. Tässä kirjassa yli kaksikymmentä henkilöä tai pariskuntaa kertoo, miten heidät on kutsuttu elämään Jumalan yhteydessä. Joskus asia on avautunut jo nuoruudessa, jopa lapsuudessa. Jotkut ovat löytäneet tarkoituksen vasta seniori-ikäisinä ja iloitsevat siitä. Jonkun unelmien on pitänyt ensin särkyä. Joskus lähes kaiken on pitänyt tuhoutua. Moni kertoo elämän yllättäneen, jopa useita kertoja. Kaikki ovat kokeneet olevansa ”suuremmas käres”. He rohkaisevat ottamaan vastaan kutsun elää Jumalan yhteydessä ja jättäytyä hänen johdettavakseen. Silloin epävarmuuden, tuskan ja näköalattomuudenkin keskellä avautuu tulevaisuus ja toivo.