Heikkilä, Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus

Tähän käsikirjaan on kerätty sukupolvien takaa periytynyttä tietotaitoa. Verkon pauloittaja voi räätälöidä omaan kalastuspaikkaan sopivan pyydyksen. Paulojen uusiokäyttö (kierrätys) ja verkon paikkaus on ekoteko. Valitettavasti kädentaitojen taantuminen ja kulutushysteria on johtanut kalastuksessakin kertakäyttökulttuurin yleistymiseen. Verkkokalastuksessa ei tarvita konevoimaa eikä talvella venettäkään. Terveellisen ja tuoreen luonnonkalan pyynnin voi tehdä lähes ilman hiilijalanjälkeä ja mikromuovia. Luontaisesti uusiutuvat kalavarat kuten marjat ja sienetkin ovat vajaakäytössä. Verkon lajitteluominaisuus on erinomainen mahdolisuus kalakantojen hoidossa. Solmuvälirajoituksilla on helppo säästää tai harventaa pieniä ikäluokkia. Suuret yksilöt ovat ison mätimäärän vuoksi hyviä lisääntymään ja niitä säästämällä myös geeniperimä säilyy eikä kanta pääse kääpiöitymään. Kalakantojen hoidossa tarvitaan alamittoja ja ylämittoja sekä vajaahyödynnettyjen kalojen tehopyyntiä (hoitokalastusta) rysillä ja nuotilla. Kalaston koostumusta ja veden laatua voidaan parantaa kalastamalla.