Huhta, Toward a red melting pot - The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900–1938

Tarkastelen väitöskirjassani amerikansuomalaisten radikaalien rodullista ajattelua 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Tutkin, miten ja miksi suomalaisradikaalit käyttivät rodullisia ajatuksia kuvaamaan ja selittämään ihmistenvälisiä eroja. Olen myös kiinnostunut siitä, miten ja miksi suomalaisten rodullinen ajattelu muuttui tutkitulla ajanjaksolla. Keskityn tutkimuksessani 1900-luvun alun ja 1930-luvun lopun väliseen aikaan. Suomalaiset olivat näinä vuosina eräs suurimmista siirtolaisryhmistä Yhdysvaltain sosialistisessa ja kommunistisessa puolueessa sekä syndikalistisessa Industrial Workers of the World -järjestössä. Suomalaisia ei ole kuitenkaan juuri noteerattu siinä laajassa tutkimuskirjallisuudessa, joka tarkastelee amerikkalaisvasemmiston ongelmallista suhdetta maan rotukysymyksiin. Viimeaikainen tutkimus eurooppalaissiirtolaisten rodullisen ajattelun muotoutumisesta on puolestaan usein unohtanut poliittisesti radikaalit siirtolaiset. Tutkimukseni pääasialliset lähteet ovat kuusi suomenkielistä työväenlehteä, joita julkaistiin 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Työni käyttää lähteinä myös aikalaiskirjallisuutta, muistelmia, pamfletteja ja muuta suomalaisten ja amerikkalaisten radikaalien julkaisemaa painettua aineistoa sekä siirtolaisten parissa tehtyjä haastatteluja. Tutkimukseni ymmärtää rodun historian, ei luonnon, tuottamaksi kategoriaksi. Määrittelen sen historiallisesti rakentuneeksi uskomukseksi siitä, että ihmiskunnan voi jakaa ryhmiin, joilla on perittyjä ja sisäsyntyisiä henkisiä ominaisuuksia. Tutkimukseni selvittää, miten rotua koskevia käsityksiä esitettiin, miten niistä väiteltiin ja miten niitä haastettiin suomalaissiirtolaisten parissa. Tarkastelen rodullista ajattelua interaktiivisena ja poliittisena prosessina, en suljettuna ideologisena järjestelmänä. Korostan tutkimuksessani sitä, että rodullisia käsityksiä luoneet prosessit olivat ylirajaisia. Tutkimukseni merkittävimmät tulokset liittyvät amerikansuomalaisten historiaa, siirtolaisuutta sekä rotua ja etnisyyttä käsittelevään tutkimukseen. Ensinnäkin tutkimukseni haastaa sen usein esitetyn käsityksen, että suomalaiset olisivat olleet erityisen nurkkakuntainen siirtolaisryhmä. Osoitan, että suomalaiset pyrkivät poliittisessa ajattelussaan ja toiminnassaan toistuvasti ylittämään etnisen yhteisönsä rajat. Toiseksi väitöskirjani tuo esiin, että eurooppalaissiirtolaiset olivat aktiivisia toimijoita rodullisen tiedon tuottamisen prosesseissa. He eivät olleet pelkästään passiivisia amerikkalaiseen rasismiin sopeutujia. Kolmanneksi tutkimukseni osoittaa, että amerikansuomalaisten rodullinen ajattelu otti vaikutteita hyvin erilaisista aatehistoriallisista lähteistä, kuten esimerkiksi marksilaisuudesta, darvinismista, lehdistön lynkkauskuvauksista ja kommunistisen puolueen antirasistisesta retoriikasta. Tällä tutkimustuloksella on laajempia implikaatioita rodun ja etnisyyden tutkimukselle. Se haastaa usein esitetyn käsityksen siitä, että rodullisen ajattelun tai rasismin alkulähde olisi jäljitettävissä johonkin yksittäiseen alkuperään, kuten esimerkiksi rotutieteeseen tai kolonialismiin. Tutkimukseni perusteella ihmisryhmiä tyypittelevällä ajattelulla on huomattavasti moninaisemmat ja vaikeammin määriteltävät aatehistorialliset juuret, mikä selittää rodullisen ajattelun ja rasismin muuntautumiskykyä myös nykyisyydessä.