Ahlqvist, Tulioranssi

Kyseessä on runoteos, jossa sisältö on jaettu kahteen osaan: 1. Runoja lemmestä 2. Runoja naisen elämästä. Maija Ahlqvistin kokoelman runot kertovat aamuöistä eron jälkeen. Naamarit on riisuttu ja maailma tuntuu olevan kaukana. Syksyn tulo hämmentää ja kaipaus vie auringon kautta mustaan taivaaseen. Joka kapakassa vastaan tulee koneihminen, valhe jonka mielihyvälle i tahdo keksiä todellista nimeä. Sen harha on kuin kyy kyljessämme. Toiveiden harmaantuvalla taivaanrannalla hohtaa lemmikkiapinan jumaliseksi nostettu helmi. Kadun neonvalojen tikarien viimeinen tihku sirpaloi ankeitten aamujen tunnelman. Krapula muistelee hullua kuningasta valloittamassa häpyvaltakunnan öisiä kukkuloita. Niin jatkuu matka päivästä päivään, kellarin kautta oranssiin haikeuteen ja yön yli samaa rataa vaikka ullakon hiiteen asti. Runojen valjakko kiidättää asematunnelin lpi, eikä lohtua näy, tai naamioiden takaa löydy ihmettä, ei simpukan sisältä tähteä. Mutta... satunnainen häivähdys rakkauden myriadeista kasvoista säilyttää pois karattuaankin tavoittelemisen arvon. Runokokoelman on toimittanut Lauri Vanhala.