Kivioja, Lopunajan lemmenloruja

Miten runoutta syntyy? Kaikki te ihanat kaunottaret jatkakaa kylmiä katseitanne miehiin Sillä korkeimman taiteen runottaret viehtyvät vain alakuloisiin mieliin Näillä säkeillä ylivieskalaislähtöinen Henri Kivioja (s. 1985) kuvailee kirjoittamisen syntyprosessia runossaan Miten runoutta syntyy? Kiviojalla on taidemaalarina ainutlaatuisen tuore näkemys runouteen. Tämä näkyy useissa runoissa hämmästyttävänä visuaalisena säkenöintinä. Esikoisteoksessaan Lopunajan lemmenloruja Kivioja kiilaa takavasemmalta (joskaan ei poliittisesti) suoraan kansallisen runoutemme kärkeen uhmaten itsensä Kalevalan Apollon, Eino Leinon, kultakirjailtua valtaistuinta. Kivioja on yhtäaikaa humoristinen ja vakava, lyyrinen ja väkevä, hengellinen ja elämänmakuinen. Lopunajat lähestyvät myös runouden saralla, eikä mieliämme voi enää tyydyttää nykylyriikan kryptisillä haihatuksilla. Siksi korkeimman taiteen runottaret kutsuivat hätiin hymyilevän Apelleen, Henri Kiviojan.

• Hirvijoen Kai

Helsingin yliopiston antiikin filologian professori