Sjöblom, Eksistentiaalinen kriisi

”En ehdi huomista ajatella, kun olen raajoista viisariin sidottuna. Kai se minunkin hetkeni koittaa, kun hektisyys hellittää ja tilillä on muutakin, kuin harpilla piirrettävää. Ne sanovat, että kuolevat katuvat eniten kaikkea kokemisen ulkopuolelle jäävää, mutta eihän se nyt aina vain kokemista voi olla, kun tekijöitäkin tarvitaan. Sano minun sanoneen, kyllä minä ensiviikolla sitten ja jos en ensiviikolla, niin viimeistään uudenvuodenlupaukseksi sen laitan.” Pohdin kokoelmassani...