Suvanto, Suolaraitoja

Runojen kirjoittaminen on minulle yksi keino käsitellä ja ilmaista omia tunteita ja tallentaa ohikiitävän hetken tunnelmia, niin kuin siinä hetkessä on ne kokenut. Elämän kipu ja kauneus kulkevat usein käsi kädessä. Tähän kirjaan olen koonnut runoja, joiden aiheina ovat meri, saaristo, majakat ja rannikon luonto vuodenaikoineen. Pohjimmiltaan monet runot kertovat kuitenkin elämän karikoista: unelmista ja pettymyksistä, ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja vanhenemisesta; ilon ja surun kyyneleistä. Minä tunnen olevani merestä noussut kallio jonka rosoisia poskia myrskyt ovat raastaneet ja sinä olet se lempeä aalto joka pyyhkii suolaiset raidat poskien uurteista ei hioen eikä kuluttaen vaan hellien ja puhdistaen niin että kaikki voisivat nähdä miten kauniita arvet ovat