Lifländer, Rytminen tilallisuus - Laajennetun skenografian ilmaisukeinona

Esityksen ja kuvataiteen välimaasto - kyseessä on paikaton paikka, jonne tämä skenografian alan tutkimus ja siihen sisältyvät kolme taiteellista teosta sijoittuvat. Tutkimuksen sisältö vastaa 2000-luvun taitteen jälkeisiin kysymyksiin, joita on noussut esille nykyesitysten osallistavassa ja prosessuaalisessa työskentelykulttuurissa. Lähtökohtana toimivat monimuotoiset tilan rytmit, joiden avulla skenografi voi luoda uudenlaisia esityksen valmistamiseen sovellettavia aineettomia ja kommunikatiivisia ilmaisukeinoja. Näitä ilmaisukeinoja ovat esimerkiksi visuaaliset, liikkeelliset, vuorovaikutteiset, äänelliset, luonnolliset ja mielensisäiset rytmit. Nykytanssin, installaation ja esitystaiteen tilallisuus on tämän tutkimuksen näkökulmasta välittömään ympäristöönsä ja osallistujiin reagoivaa kollektiivista toimintaa. Se voi muodostua esimerkiksi kanssakäymisen eleistä, mielenliikkeistä tai kosketuksista ja siirtymistä suhteessa tilaan tai toisiin ihmisiin. Tämänkaltaisten taiteellisten osioiden valmistaminen ja niiden analyysin yhdistäminen filosofian ja kulttuurimaantieteilijöiden näkemyksiin tilan rytmeistä kaupunkiympäristöissä on vaihe vaiheelta muuttunut uudenlaiseksi laajennetun skenografian menetelmäksi - rytmiseksi tilallisuudeksi.