Ahokas, Aikaisemmin tuntemattomia muinaistaidekuvia, hieroglyfi, petroglyfejä ja kalliomaalauksia Kaakkois-Suomesta ja helsink-nimien alkuperästä

Kirja esittelee sanoin ja kuvin kivipintaan uurrettuja petroglyfejä tai uurrettuja ja päälle maalattuja kuvioita sekä yhtä pelkästään maalattua kuviopintaa. Kaksi kuvioiden tekopaikoista on luolissa Virolahdella, yksi petroglyfeistä on Iitissä pysty- ja toinen Kouvolan Elimäellä vaakakalliopinnassa. Virolahdella maaliainetta on sivelty kalan pyrstöllä tai evällä, josta on muinaismaaliin uponneena jäänyt eväruotoa. Muinaismaalin alkuaineet viittaavat eliöperäisiin maalin komponentteihin. Virolahden pelkästään uurtamalla toteutettu rivimäinen kuviosarja esittänee aikansa suurmiehen elämän kohokohtia, saavutuksia ja keksintöjä ja päättyy kivipinnan kaltevuuden myötä konkreettisesti alaspäin auringonlaskun sektoriin, mikä viitannee uskomukseen siirtymiseen vainajalaan. Kuviosarjaa voidaan pitää pyhänä kuvakirjoituksena, hieroglyfinä, ja on siten ainut Suomesta tunnettu. Luolan toinen, kalliokuvaksi erittäin laaja, uurrettu ja päälle maalattu kuvio esittänee meteorin lentoa. Mahdollisesti kyseessä on Viron Saarenmaalle törmänneen ja osiin hajonneen esihistoriallisen Kaalin meteoriitin lennon kuvaus Virolahden perspektiivistä. Virolahden kuvien arvellaan olevan ajalta, jolloin noin 400 metrin päässä oli kivikaudelle ajoitettu asumus. Elimäen petroglyfi kuvannee hevosta ja ratsastajaa ja se osoittautuu olevan keskiaikaisen ratsutien varressa. Iitin petroglyfi on ajoittamaton. Toisessa Virolahden luolassa on kalliomaalauksen fragmentteja, joista parhaasta voi hahmottaa sorsan tai hanhen muodon. Virolahden kaksi helsink-pohjaista paikannimeä johtivat kirjoittajan selvittämään Suomen helsink-nimistön jakautuman, joka painottuu rannikoille ja saaristoon. Helsink-paikannimiä johdannaisineen löytyi 69. Helsink-sanan osoitetaan tarkoittaneen jotain vesiriistalintua Itämeren keskiaikaisessa kaupassa ja pohjoismaisissa germaanikielissä helsing voi edelleen tarkoittaa hanhea ja paikoin haahkaa. Etymologialtaan se perustuu kaulaa merkitsevään hals-sanaan. Virolahden Helsinksuo on todennäköisesti ollut aikoinaan hanhen pesimä- ja pyydystysaluetta. Pääkaupunkimmekin nimi pohjautuu kyseisiin riistalintuihin. - Kirja on ilmestynyt sarjan kuudentena osana ja on suomenkielinen ja varustettu englanninkielisellä abstraktilla. Sivuja on 63, toisinaan moniosaisia kuvia 33, kirjallisuusviitteitä 190.