Peacock, Painajaisluostari

Suomalaiselle lukijalle englantilainen runoilija, esseisti, oopperakriitikko ja romaanikirjailija sekä Itä-Intian komppanian virkamies Thomas Love Peacock (1785-1866) lienee tuntematon suuruus. Kuitenkin hänen Nightmare Abbey -teoksestaan on painettu liki sata eri laitosta, valtaosa englanniksi mutta myös italiaksi, espanjaksi, ranskaksi, arabiaksi - ja ruotsiksi. Suomalainen käännös on tekeillä ja ilmestyy Nordbooksin syysvalikoimassa. Maailmalla Peacock tunnetaan parhaiten englantilaisen huumorin edustajana. Hän kulkee Aristofaneen, Rabelaisin, Voltairen, Jonathan Swiftin ja Laurence Sternen viitoittamilla valtateillä, mutta poikkeaa niiltä tämän tästä kriittisen älykkäille harhapoluilleen, minkä ansiosta hänen teoksensa ovat, kuten Kansojen kirjallisuuden osassa 7 todetaan, "loistavaa viihdettä, samalla sekä viisaita että absurdeja. Ne ovat huolettomia ja rationalistisia, mutta niissä on kameleonttimaista värivaihtelua. Hän yhdistää harvinaisella tavalla satiiris-pilkallisen sävyn ja aidon lyyrisen luonteen." Vuonna 1818 ilmestynyt Nightmare Abbey (Painajaisluostari) on suunnattu tuohon aikaan kukoistanutta englantilaista yltiöromantiikkaa vastaan, vaikka Peacock itsekin aloitti uransa runoilijana samassa hengessä. Tämä juoneton romaani on myös goottilaisen kauhukirjallisuuden satiiri, joka tekee pilaa siihen pinttyneistä sairaalloisista aiheista, ihmisvihasta ja transkendentaalifilosofiasta. Meren ja lettojen välissä sijaitsevaan Painajaisluostarin herraskartanoon kokoontuu sitä isännöivän leskimies Glowryn ja hänen poikansa Scythropin vieraaksi sekalainen seurakunta toinen toistaan eriskummallisempia tyyppejä keskustelemaan kaikista mahdollisista maailmaa syleilevistä aiheista ja tilan ainoan perillisen tulevista naimakaupoista. Useat kirjan henkilöhahmoista ovat elävien ihmisten karikatyyrejä: nuoriherra Scythrop on lainannut piirteitä runoilija Shelleyltä, neiti Marionetta Shelleyn ensimmäiseltä ja neiti Celinda toiselta vaimolta, Frankensteinin kirjoittaneelta Mary Shelleyltä, kun taas hra Cypressin esikuva on ollut George Childe Harold Byron ja hra Floskyn runoilija Samuel Kubla Khan Coleridge, jota luonnehtii osuvasti pieni vuorokeskustelu: "Olisitteko minulle mieliksi, hra Flosky, ja antaisitte minulle suoran vastauksen suoraan kysymykseen?" "Mahdotonta, rakas nti O'Carrol, en ole eläissäni antanut suoraa vastausta mihinkään kysymykseen." Teoksen suomentanut kemiläinen Tuomo Klint on englannin kielen harrastuksensa lisäksi kääntänyt mm. laulutekstejä italian kielestä suomeksi.