Arjopalo, Varjo

Keski-ikäinen Martin, urallaan menestynyt mies, ajautuu auto-onnettomuuteen, saa vakavan aivotärähdyksen ja sen seurauksena muistinmenetyksen. Tästä saa alkunsa dramaattinen tapahtumakulku, jonka tragiikkaan nivoutuu myös satiirisia piirteitä: muistinmenetys ei selity yksinomaan auto-onnettomuuden aiheuttamaksi, vaan siihen liittyy olennaisesti myös sisäinen torjunta - mies ei haluakaan palata noin vain entisiin ympyröihinsä. Martinin kalloa porataan sanan kaikissa mielissä. Kriittinen katse suunnataan myös potilaan tutkimus- ja hoitoinstituution varjoisiin kohtiin, hänen lääkärisuhteeseensa ja psykiatrian käytäntöihin yleensä. Mikä on vammautuneen tai ylipäätään poikkeavan osa tässä terveyttä ja keskivertoisuutta suosivassa maailmassa? Miten hän kokee minuutensa, koko olemassaolonsa? Päähenkilö ei ole ainoa normeista poikkeava, vaan lukija kohtaa kehitys- ja kielivammaisia, monenlaisia muukalaisia. Psykologisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä teemat laajenevat kaikkia koskeviin olemisen probleemeihin. Romaanin nimi Varjo on tulkittavissa monella tapaa. Takaumat ja kerronnan nykytilanteet vaihtelevat; aikaskaala on laaja. Avaralla liikutaan myös paikallisesti. Avio-ongelmaakin käsitellään, ja taidokas dialogi tuo henkilöt lukijan lähelle. Pentti Arjopalo on osoittanut kertojankykynsä tätä ennen neljässä proosateoksessa: Huomenna Kello Yksitoista, Lyyran Kirnu (RSKY:n ja Finn-Kirjan romaanikilpailun voittaja), Kultainen Bengali, Kolmanteen ja Neljänteen Polveen. Aikaisempien teosten tavoin myös Varjo sieppaa lukijan mukaan jo ensi lehdiltä.