On niin kaunis kesäpäivä, että kirjaston kellarissa asuvat minivampyyrit lähtevät liskoystäviensä kanssa leppoisalle kalaretkelle. Onkiminen on niiden suosikkipuuhaa. Juuri kun aurinkopaiste alkaa ramaista hämärään tottunutta väkeä, ongenkoukkuun tarttuu hirmuinen, pelottava lonkero-otus. Ei se niin pelottava ollutkaan. Se ojensi lonkeronsa ja sanoi: Hei, minä olen Okto, Okto Pussi. Minivampyyrit vatkaavat otuksen lonkeroita, vaikka ihmettelevätkin, mitä se tekee Teuvalla. Teuvalla! Enkö olekaan Närpiössä? Siitä alkaa yhteinen seikkailu, jossa tarvitaan jälleen minivampyyreiden rohkeutta ja viisautta. Minivampyyrit ja Okto Pussi on sarjan neljäs kirja.