Kuoppamäki, Sortavalan pojat ja muita havaintoja Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisistä ja tasavallan ensimmäisistä vuosikymmenistä

Tilattomuuden uhkaamat nuoret miehet pääsevät puusepän- ja sepänoppiin Mäkisen tehtaan kouluun Sortavalaan. Koulun käytyään kukin saa sijansa yhteiskunnassa, mutta monilla heidän kaltaisillaan asiat ovat huonosti. Liikkeelle lähteminen on välttämätöntä, mutta liikkeellelähtijät herättävät parempiosaisissa pelkoa. Koetaan suurlakkona tunnettu yhteiskunnallinen mullistus vuonna 1905, vuoden 1917 hämmennys ja sekasorto ja kevään 1918 sisällissota. Aikakauden maisema on moninainen: vihaisia punaisia, valkoinen Suomi; katseet tähyävät tulevaan ja menneeseen, edellistä vaatii edistys, jälkimmäistä sivistys. Päähenkilöiden kohtalot lomittuvat teollisuuden ja taiteen tapahtumiin. Tehdasliike muutetaan tuotanto-osuuskunnaksi, uusi ammattikunta piirtää työkseen esineitä. Helylän tehtaan väkeä -tavataan työväentalolla ja johtokunnan kerroksessa. Helsingissä rakennetaan taiteilijoille Pirtin talo, suuri teollisuusnäyttely pystytetään Johanneksen kentälle. Mäkisen nikkarikoulussa opetetaan piirtämistä samoin menetelmin kuin kuuluisassa taidekoulussa Saksassa, mutta miksi moderni suunnittelu lähtee kehittymään vain jälkimmäisessä? Kirja on itsenäinen jatko-osa saman tekijän laatimalle elämäkerralle Etevä Eero Mäkinen (ilm. 2008). Se on kuvitettu ja sisältää laajan liiteosan lähdetietoineen ja henkilöhakemistoineen.