Mänty, Niemennokasta Larvapäähän - Niemenkylän sukuja ja historiaa

Niemenkylän sukuja ja historiaa Historiankirjoitus paljastaa Jurvan Niemenkylän olleen syrjäinen paikka laajalle levinneen Jurvanjärven länsirannalla. Kylän nimenä alkujaan ollut Jurva on peräisin noin 1540-luvulta pirkkalalaiselta eränkävijältä Mikko Jurvalalta. Kaikkein vanhimmat asutuksen merkit on löydetty Luodontien vierestä sekä niemen kärjestä, missä on kaksi kiviröykkiötä. Kylän alueella on ollut myös useita muinaishautoja. Varhaisesta asutuksesta kertovat kivestä ja raudasta valmistettujen esineiden löydökset, jotka ovat muistona toisenlaisesta elämästä. Varsinainen pysyvä asutus alkoi kalastuksella ja metsästyksellä sekä karjanhoidolla Niemen talossa vuonna 1642. Sen jälkeen elämä on sukupolvien ketjussa levinnyt koko kylän alueelle kuudeksi kantataloksi ja niiden jatkajiksi. Kuusi kantataloa ovat Niemi, Korpi, Hautala, Haaga, Riihimäki ja Tikkala. Näihin kaikkiin perustettiin useita torppia sekä Niemen ja Korven kantataloihin myös sotilastorppia. Niemenkylä kasvaa, kehittyy ja vaurastuu vuosisatojen ja -kymmenten juoksussa. Omin voimin kyläläiset aloittavat vuonna 1901 Osuuskauppatoiminnan. Kiertokoulun vaiheitten jälkeen päätetään rakentaa oma kansakoulu joka sai perustamisluvan vuonna 1905. Oma Mylly- ja saha oli aloittanut toimintansa joka sai uutta vauhtia Suomen itsenäistymisen jälkeen jolloin alkoi muutoinkin kylä kehittyä entistä enemmän. Rakennettiin oma Osuusmeijeri ja perustettiin Osuuskassa. Niemenkylä voisi olla myös nimeltään Siipirataskylä koska kylässä oli kahdeksan tuulimyllyä. Kylän mielenkiintoinen historia on koottu alkuperäisistä asiakirjoista sekä haastattelemalla nykyisiä ja entisiä kyläläisiä. Kirjaprosessissa on ollut mukana useita henkilöitä niin kommentoijina, kirjoittajina kuin sukuhistorioiden tutkijoina. Suurin osa teksteistä on Reima Männyn laatimia. Muiden kirjoittajien nimet käyvät ilmi artikkeleiden ja sukuhistorioiden alusta.