Kantola, Vakavan sairastamisen merkitys elämänkulussa - esimerkkinä SLE

Vakavan sairauden vaikeimpia puolia voi olla ulkonäön muuttuminen Lääkkeiden ja sairauden muuttama ulkonäkö on SLE:tä sairastavien mielestä yksi sairastamisen vaikeimmista puolista. Psykososiaalista tukea he kokevat saavansa liian vähän, ilmeni Heli Kantolan väitöstutkimuksesta. Kantola tarkasteli tutkimuksessaan vakavan sairastamisen merkitystä elämänkulussa. Esimerkkinä hän käytti harvinaista autoimmuunisairautta, SLE:tä (systemic lupus erythematosus). Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että lääkkeiden ja sairauden muuttama ulkonäkö koettiin yhdeksi sairauden vaikeimmista puolista. Lisäksi psykososiaalisessa tuessa ja erityistyöntekijöille, kuten sosiaalityöntekijälle ja psykologille, ohjaamisessa nähtiin puutteita. Tässä ohjausvastuu olisi lääkäreillä ja sairaanhoitajilla. Krooninen sairastaminen on yksi terveydenhuoltomme merkittävimmistä haasteista. Jo 14-vuotiaista jopa 10 prosenttia sairastaa jotain kroonista sairautta. Sairastaminen merkitsee ihmisen elämässä muutakin kuin diagnoosin saamista ja lääkkeiden käyttöä. Se voi vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen, työkuntoon, ulkoiseen olemukseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Vaikutukset ovat vähintään välillisiä myös läheisissä ihmissuhteissa. SLE on reumasairauksiin luettava autoimmuunisairaus. Se aiheuttaa erilaisia tulehduksia eri puolelle elimistöä. Diagnoosin saamiseksi pitää olla vähintään neljä yhdestätoista määritellystä oireesta. SLE-diagnoosin saaneita ihmisiä on Suomessa noin 1500 henkilöä. SLE:tä sairastavat saavat liian vähän psykososiaalista tukea Kantola tutki sairastamisen merkitystä erilaisten kvalitatiivisten aineistojen avulla.