Ylikartano - Emil Aaltonen suurmaatalouden harjoittajana 1917-1949

Näyttelyjulkaisu: Ylikartano - Emil Aaltonen suurmaataloudenharjoittajana 1917-1949. Näyttely esittelee Mäntsälässä sijaitsevan Ylikartanon historiaa. Mäntsälän Nummisten kartanoalue alkoi muovautua vuonna 1608 Kuningas Kaarle IX myönnettyä läänityksiä ratsumestari Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. 1640-luvulla Nummisiin perustettiin Frugård eli Alikartano. 1700-luvun lopulla perinnönjaon yhteydessä Alikartano siirtyi Adolf Gustaf Nordenskiöldille, jonka veli Anders Johan Nordenskiöld perusti perinnöksi saamilleen maille Andersbergin eli Ylikartanon. Tehtailija Emil Aaltonen osti Ylikartanon vuonna 1917. Kartanon pinta-ala oli 2300 hehtaaria. Kartanon hankintaan johti Aaltosen halu turvata Tampereen kenkätehtaan työntekijöiden elintarvikkeiden saanti sekä kiinnostus kehittää suomalaista maataloutta. Emil Aaltonen rakennutti kartanolle mm. tiilitehtaan, sikalan, kapearaiteisen rautatien ja salaojitti vuoteen 1938 mennessä kaikki kartanon pellot. Työntekijöitä sivutilat mukaan lukien oli 100 henkeä. Lypsykarjaa oli 250 ja hevosia 60. Vuonna 1945 astui voimaan maanhankintalaki, jonka turvin lunastettiin karjalaissiirtolaisille maata asutettavaksi. Kartanon kokonaisalaksi jäi 248 hehtaaria ja suurmaatalouden aika Ylikartanossa oli ohi. Syyskuussa vuonna 1949 Ylikartano siirtyi seuraavalle sukupolvelle, Saimi ja Jooseppi Mustakallion haltuun. YLIKARTANO - Emil Aaltonen suurmaatalouden harjoittajana 1917-1949 -näyttelyssä kävijä tutustuu kartanon elämään kuvien ja esineiden välityksellä. Pienoismalli kartanoalueesta tarjoaa mahdollisuuden perehtyä kartanoon sellaisena kuin se Emil Aaltosen aikana oli. Lisäksi lyhyen elokuvatallenteen välityksellä on mahdollisuus nauttia matkasta Tampereella vuonna 1922 pidetyn Suomen XII Yleisen maatalousnäyttelyn tunnelmiin.