Elämän harjulla - Akseli Gallen-Kallela ja Jusélius-mausoleumi

Akseli Gallen-Kallelan juhlavuonna Gallen-Kallelan Museo esittelee Porin Jusélius-mausoleumin freskojen esitöitä ja luonnoksia ennennäkemättömän laajasti kahdessa näyttelyssä ja runsaasti kuvitetussa julkaisussa. Mausoleumin rakennutti liikemies F. A. Jusélius 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistolle. Aihe oli myös Gallen-Kallelalle henkilökohtainen – olihan hänkin menettänyt esikoistyttärensä Marjatan. Mausoleumifreskot olivat kolmen vuoden suurtyö (1901–1903), josta muodostui Gallen-Kallelalle hänen uransa taiteellinen välitilinpäätös. Freskojen kuvaohjelmassa hän esitti oman näkemyksensä taiteilijan tehtävästä elämän ja kuoleman kysymysten tulkitsijana. Hahmo, joka katosi luonnoksista Elämän harjulla -kirja kertoo mausoleumifreskojen uusimman tulkinnan. TaM Nina Kokkinen on kiinnittänyt huomiota taiteilijan oman alter egon, vaeltajan keskeiseen rooliin luonnosvaiheessa. Hahmo poistettiin luonnoksista aivan toteutuksen viime vaiheessa. Poispyyhittynäkin Kokkisen totuudenetsijäksi kutsuma hahmo tarjoaa tärkeän avaimen mausoleumifreskojen tulkintaan. ”Se antaa yhden visuaalisesti tunnistettavan muodon Gallen-Kallelan taidetta ja elämää leimaavalle pyrkimykselle etsiä vastauksia siihen 'kokonaismysteeriin', jonka taiteilija katsoi pitävän sisällään niin ihmiseloon kuin kuolemaankin liittyvät salaisuudet,” toteaa Kokkinen. Mausoleumifreskoihin kiteytyy Gallen-Kallelan aikaisempi taiteellinen tuotanto kansankuvauksesta melankolisiin Kalevala-aiheisiin. Se on samalla kotimaistettu tulkinta eurooppalaisista kuolemantanssi -aiheista. Julkaisussa Gallen-Kallelan yhteyksiä keskiaikaiseen dance macabre -kuvastoon avaa näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman.