Järvikallaksen esikoisnovellien henkilöt ovat usein elämänsä saranakohdassa: he ovat nuoria ihmisiä aikuisuuden kynnyksellä, aviopuolisoita parisuhteen kriisipisteessä, miehiä ja naisia väkivallan uhan alla. Järvikallas kuvaa tarkkanäköisesti ihmistensä hämmennystä ja epävarmuutta elämän äkkikäänteissä. Kautta teoksen puhumattomat isät ja pojat silmäilevät epäluuloisina toisiaan. Ja toinen ihminen, läheisyys ja rakkaus, olisivat lähellä, jos vain saisivat mahdollisuuden.