Salmelainen, Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa - moniammatillinen asiantuntijayhteistyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa

Pienissä kunnissa tieto ikääntyneen kuntoutujan tilanteesta kulkee eri toimijoiden välillä kohtalaisen hyvin, isommissa kunnissa heikommin. Yhdyshenkilöiden nimeäminen eri organisaatioihin paransi tiedonkulkua. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutujan tiedot siirretään kuntoutusprosessin eri vaiheissa toimijalta toiselle, esimerkiksi kuntoutuslaitokselta kunnalle. Haasteellisia ovat erityisesti kuntoutuksen siirtymävaiheet, kuten laitoksesta kotiutuminen. Ulla Salmelaisen väitöstutkimuksessa selvitetään tiedon välittymistä ja rakentumista ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuskokeilussa. Verkostomalliin pohjautuvassa kokeilussa tiedonkulkua pyrittiin parantamaan nimeämällä yhdyshenkilöt kunnista, Kelasta ja kuntoutuslaitoksista. Tutkimuksen perusteella kuntoutuksesta saadun palautetiedon välittyminen kuntoutuslaitoksesta kuntaan oli epäyhtenäistä ja kirjavaa. Kunnan yhdyshenkilö ei esimerkiksi aina saanut kirjallista kuntoutusselostetta. Palaute välittyi paremmin terveystoimessa kuin sosiaalitoimessa työskenteleville yhdyshenkilöille. Lääkärintodistukset ja muut kirjalliset dokumentit välittivät hyvin tietoa ikäihmisen terveydentilasta ja fyysisestä toimintakyvystä, mutta vain niukasti tietoa kuntoutujan kotona selviytymisestä, elinympäristöstä, elämäntilanteesta, sosiaalisista suhteista ja avuntarpeesta. Yhteisillä työskentelyfoorumeilla puuttuvaa tietoa pystyttiin jakamaan. Yhdyshenkilöiden yhdessä suorittama kuntoutujaehdokkaiden valinta, kuntoutujan luokse tehty kotikäynti sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelu olivat keskeisiä moniammatillisen tiedon välittymisessä ja muodostumisessa. Tietoa vanhuksen tilanteesta ja kunnan toiminnoista välittyi hyvin silloin, kun kunnan yhdyshenkilönä toiminut kunnan terveys- tai sosiaalitoimen edustaja tunsi kuntoutujia ja oli perillä kuntansa palveluista ja toimintakäytännöistä. Isoissa kunnissa tuntemiseen perustuvan tiedon välittyminen oli ongelmallisinta. Kokemusperäisen hiljaisen tiedon välittyminen on suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhdyshenkilötoiminta ja yhteiset työskentelyfoorumit edistivät tämän tiedon välittymistä kuntoutuksen kokeilussa. Käytäntöjä voidaan suositella myös muuhun kuntoutukseen. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista ja kyselyistä. Kyselyn kohderyhmän muodostivat 44 kuntoutuskurssin yhdyshenkilöt. Haastatteluaineisto muodostui 14 kuntoutuskurssin Kelan, kunnan ja kuntoutuslaitoksen yhdyshenkilöiden sekä seitsemän kuntoutuslaitoksen tiimien haastatteluista. Tutkimus on osa IKÄ-hanketta, jossa on tutkittu ikäihmisten verkostomallista kuntoutusta. Kelan koordinoima hanke on alkanut vuonna 2002 ja päättyy vuonna 2008.