Hopeamäki, Elämän aalloilla - novelleja

Välähdyksiä elämästä, rakkaudesta - ja kuolemasta. "Kahvin jälkeen Eero alkoi tuntea olonsa raukeaksi. - Taitaa olla pikku nokkaunien aika, hän sanoi. - Vien sinut kotiin, Oskari tarjoutui. Eero yritti nousta, mutta tyrmäystipat olivat jo ehtineet sekoittaa hänen päänsä niin, että hän kaatui lattialle. Oskari talutti hänet autoon, pisti etupenkille istumaan ja vyötti kiinni. Sitten hän alkoi ajella ympäri kaupunkia. Kuullessaan Eeron kuorsaavan Oskari otti miehestä lujan otteen ja iski toisen käden kämmensyrjällä hänen henkitorvensa murskaksi. - Terveisiä Erikalta, hän sanoi julmasti nauraen."