Koistinen, Kesä, rakkaus, unelmat

Voimme kohota kohti vuoren huippua, josta sitten katselemme kaikkea kaunista ympärillämme, sisällämme suuren suuri ymmärrys kaiken yhteen- kuuluvuudesta ja siitä maailmankaikkeudesta, josta meidän ei välttämättä tarvitsekaan kaikkea ymmärtää. Rakastakaa, unelmoikaa, antakaa itsenne toinen toisillenne ja huomatkaa, että kyllä elämä antaa ja elämä ottaa, mutta se on elämän kokonaisuus ja se, vain se, tekee meistä kokonaisia ihmisiä.