Kontiainen, Kun suru koskettaa

Kaikki, mikä tulee taivaasta, muistuttaa minua sinusta. Kauniit lumihiutaleet, kuin ne olisivat luotasi tänne leijailleet. Ja siksi en käytä sateenvarjoa, koska haluan antaa sadepisaroiden tuntua. Kun ne koskettavat minua, on kuin sinä koskettaisit minua. Tämä on kirja surusta, siitä, kun se koskettaa ihmistä. Jokainen varmasti kohtaa surun jossain muodossa jossain kohti elämää. Tämä kirja saattaa näyttää lohdullisen puolen surusta, tässä kirjassa surua verrataan jopa hetkelliseen ystävään. Voimia sinulle, kun kosketat surua. Lämmöllä Helinä.